oma, kallis, ja tarpeeton.
Joki joutava laineillaan
mua lastuna vie mukanaan,
ja ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Pohjallakaan ei yksinään olla:
alakulo on seurana haikeuden.
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010
Kuukautta vajaa puolivuotias tyttönen, pikku-E
Voiko olla 5-kuukautta tämän pienen tytön syntymästä..? Hurjaa miten aika juoksee ja tallaa hitaat jalkoihinsa. Ihanaa se on seurata vauvan kasvua ja huimaa kehitystä taidoissa; joka päivä huomaan hänen oppineen tai oivaltaneen jotain uutta. Kyllä se on ihanaa, äitin pikkusin leijonanpentu kasvaa. Ja samalla se on kamalaa; voi tätä luopumisen tuskaa..
Mun elämää, lasteni elämää. Rakastan lastenvaatteita, kodin laittamista, pihatöitä, eläimiä. Kirjoitan elämästäni sanoin ja varsinkin valokuvien välityksellä, aiheet laidasta toiseen, sekalaisesti. Mut sitä se on, mun elämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti